Yleensä kun puhutaan köyhyydestä, puhutaan tuloista ja tulorajoista. Köyhyys tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin rahan puutetta ja köyhyys voi näyttäytyä eri muodoissa eri osissa maailmaa. Kehitysmaissa se näkyy esimerkiksi siitä, millaisista materiaaleista talo on rakennettu (ns. väliaikaiset vai kestävät rakennusmateriaalit), onko vessoja ja puhdasta juomavettä, käytetäänkö ruoan laittoon puuta, onko mahdollista päästä metsään marjojen, sienien ja kasvien keruuseen tai onko maata käytettävissä ruoan viljelyyn tai laidunmaaksi, onko mahdollisuuksia koulun käyntiin, ja onko sähköä.
Hyvän elämän lähtökohta on puhdas ympäristö. Niin meillä kuin kehitysmaissa. Köyhyys voi vaikuttaa ympäristön tilaan (esim. luonnonresursseihin kohdistuva paine, esim. metsäresurssien ylikäyttö) ja toisaalta ympäristön tila vaikuttaa erityisesti köyhiin (esim. pilaantunut vesi aiheuttaa sairauksia, ilmastonmuutos tuohaa satoja). Siitä kuinka suoraviivainen yhteys on, ja mistä nämä johtuvat, on eri tulkintoja. Mm. YK:n ympäristöohjelmassa ollaan pohdittu ja painotettu sitä, että köyhyyden poistaminen ja ympäristöongelmien ratkaisu kulkevat käsi kädessä, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Siksi molempiin on panostettava samanaikaisesti. Tätä tarkoittaa ns. Poverty-Environment Nexus, eli köyhyyden ja ympäristön väliset vuorovaikutussuhteet.
Miten kaikki tämä liittyy yrityksiin jotka jo toimivat kehitysmaissa tai pyrkivät kehittyville markkinoille? Yritysten rooli globaalien ongelmien ratkaisuissa on keskeinen. Sen sijaan että luottaisimme pelkkään hyväntahtoisuuteen perustuvaan kehitysyhteistyöhön, tarvitsemme mukaan myös yksityisen sektorin. Yritykset pystyvät ratkaisuillaan parantamaan ihmisten elämää juurikin esimerkiksi ympäristöongelmia ja köyhyyden syitä ja seurauksia ratkovilla tuotteilla ja palveluilla. Vedenpuhdistustekniikat, keittoliedet jotka toimivat polttopuun sijaan uusiutuvalla energialla, kylien sähköistäminen tehokkailla energiaratkaisuilla, ovat kaikki esimerkkejä joilla parannetaan sekä ympäristön tilaa, että köyhyyden aiheuttamia ongelmia.
Myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet alleviivaavat yksityisen sektorin roolia globaalien ongelmien ratkaisuissa. Moni suomalainen yritys vie jo ympäristön tilaa parantavia cleantech-ratkaisuja kehittyville markkinoille. Lisäksi vastuullinen yritystoiminta kehitysmaissa vähentää parhaillaan köyhyyttä, kun paikallisia yhteisöjä otetaan mukaan hankintaketjuun reiluilla sopimuksilla, jotka hyödyntävät paikallisväestöä ja kunnioittavat ympäristöä.
Rhean Hanna Lakkala on ollut mukana kirjoittamassa tätä julkaisua joka äskettäin julkaistiin Development Policy Review journaalissa. Julkaisussa tutkittiin sitä, miten köyhyyden ja ympäristön välinen vuorovaikutussuhde näyttäytyy Laosissa.