JOHANNA JÄRVELÄ avasi Vieraskynä-kirjoituksellaan (HS 7.4.) tärkeän keskustelun yritysten roolista kehitysyhteistyössä. Kysymys on siitä, voiko yritystoiminnalla saavuttaa kehitystavoitteita. Järvelä ilmaisi huolensa siitä, että perinteinen liiketoiminta jättää ihmisoikeudet ja tasa-arvon sivuun.
MAAILMAN kehityshaasteet ovat valtavia, ja lienee selvää, ettei ulkopuoliseen hyväntahtoisuuteen perustuva kehitysyhteistyö yksin kykene ongelmia ratkaisemaan.
YK:n puolelta on tehty selväksi, että kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää myös yksityisen sektorin osallistumista. Syitä tähän ovat muun muassa ilmastonmuutoksen luomat haasteet, joita perinteiset toimijat eivät pysty yksinään ratkaisemaan. Lisäksi keskeinen kehityksen jarru monissa kehittyvissä maissa on liian vähäisestä yritystoiminnasta johtuva työpaikkojen puute. Siksi on aiheellista kysyä, millainen yritystoiminta edesauttaa kehitystavoitteiden saavuttamista. Millaisia ovat ne tulevaisuuden yritykset, jotka kykenevät ratkaisemaan ihmisten ongelmia erityisesti kehitysmaissa?
Ympäristöhaasteiden suhteen nähdään jo, miten liiketoiminta voi edistää rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa. Hyvä esimerkki on Teslan onnistuminen sähköautoilun vetovoiman lisäämisessä. Edellinenkin merkittävä muutos on vielä tuoreessa muistissa: Suomesta lähtöisin oleva, maailman myydyin kuluttajaelektroniikan tuote, Nokia 1100 -puhelin, mullisti aikoinaan miljoonien ihmisten elämän kehitysmaissa.
Järvelä kertoo, etteivät yritysten vastuullisuustoiminnan tulokset ole rohkaisevia. Yritysvastuun alle kirjattavat hankkeet ovat valitettavan usein sivussa liiketoiminnan ytimestä ja vaikuttavuudeltaan heikkoja. Yritys vaikuttaa yhteiskuntaan kuitenkin ensisijaisesti varsinaisen toimintansa kautta, ja monessa suhteessa nykyinen talousjärjestelmä enemmin lisää kuin vähentää epätasa-arvoa.
VAIKUTTAVAN vastuullisuustoiminnan tie on kuitenkin vasta alussa. Kansainvälisesti esiin nousee tapauksia, joissa yritysvastuuhankkeena liikkeelle lähteneestä projektista on muodostunut motivaatiotekijä työntekijöille, ja hankkeesta on vähitellen kehittynyt osa varsinaista liiketoimintaa. Hyvä esimerkki on tanskalaisen Grundfosin puhtaan veden jakeluun liittyvä Lifelink-hanke Itä-Afrikassa.
UUTENA ilmiönä, ja ikään kuin vastuullisuustoiminnan seuraavana asteena, nousee perinteistä talousajattelua haastava vaikuttavuusliiketoiminta. Siinä voitto ei ole toiminnan ainoa tavoite, vaan sen rinnalla arvioidaan kehitystavoitteiden toteutumista. Vaikuttavuusliiketoiminta vaatii tyypillisesti yhteisluomista yhteisöjen, yritysten, viranomaisten ja yliopistojen kesken. Tämä edellyttää kaikilta toimijoilta uusia kyvykkyyksiä ja oman ydinosaamisen tunnistamista kehitysongelmien ratkaisemisessa.
Kehityshaasteet ovat valtavia. Ratkaisut edellyttävät yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin aktiivista uudistumista.
Sara Lindeman
Sini Suomalainen
Aalto New Global -tutkimushanke
Linkki Helsingin Sanomien tekstiin